Hapannaaman piha oli jo osittain lumeton ja keväinen. Mielessä käväisi, että jospa kohta voisi laittaa ensimmäisiä purnukoita pihalle kurkistamaan aurinkoa. Aamulla herättiin sitten hirmuiseen lumimyräkkään ja sen jäljiltä ei enää näyttänyt keväältä.
Harvoin odottaa seuraavalle päivälle luvattua vesisadetta yhtä paljon kuin nyt. Kunpa täältä alta paljastuisi vielä uudelleen kevät.
Mieli on kuitenkin keväässä ja puskat näyttävät jo kaipaavan huolenpitoa. Isot siemensitrukset ovat aika surkeita näin ahtaalle tungettuina. Sisälle tilasin petopunkkeja ja varmuudeksi ripsautin niitä vähän näillekin. Pasuunakukat pitäisi jo saada lämpimään, että kukinta alkaa ajoissa. Eipä ilahduta suuret kukat syksyn sateessa. Hapannaaman rakennusosasto purki männä kesänä osittain vanhan orangerien ja siitä piti tuleman talveksi valmis ja korkeampi. Etutalvi pääsi tuolloin yllättämään ja isommat puut joutuivat autotalliin ja pienemmät mikä minnekin. Toivottavasti tänä kesänä työmaa valmistuu.
Lasiverannalla on ahdasta. Granaattiomena näytti jo kovin surkealle risukimpulle talvella, mutta niin vaan kasvatti taas uuden lehtiverhon koristeekseen. Kliivia pukkaa kukkia reippaasti ja greippi näyttää pudottaneensa koko kesäasunsa nurkkaan. Toivottavasti uudet lehdet puhkeavat keväällä tuohon prinsessaihoon. Täällä muutamissa näkyi vihannespunkkeja ja aloitin heti biologisen torjunnan.
Sitruksia ei yleensä miellä roskaaviksi kasveiksi, mutta kyllä kukinnan loppuvaihe on melkoista sotkua. Putoavia terälehtiä riittää tuhansittain ja tarttuvat, mokomat, sukkiin ja kulkeutuvat ympäriinsä.
Pasuunakukkien siemeniä tuli laitettua muutamia itämään. Pitäähän sitä keväällä vähän jotain kasvatella.
Yksi Nakkipuista on päättänyt kasvaa sateenvarjon malliseksi.
Kauden viimeisiä kypsiä hedelmiä putoilee pitkin lattioita, mutta onneksi uutta satoa on jo kovassa kasvussa. Kevättä odotellessa!
