Hapannaama kirjoitteli aiemmin täällä kokeilustaan uudella Kekkilän Välimerenmullalla. Täytyyhän sitä raportoida, josko kaikki kasvit heittivät ruukun nurkkaan tai rupesivat upeasti kukoistamaan.
Mullanvaihdosta on nyt noin kuukausi aikaa ja kaikki ovat hengissä, vieläpä oikein mainiosti.
Laakerit ovat aloittaneet hyvän uuden kasvun, tähän olen oikein tyytyväinen.
Säleikkösitruuna ’Cerza’ yllätti vähäisellä määrällä pudonneita lehtiä. Arvioisin kolme-neljä lehteä irronneen mullanvaihdon jälkeen. Nuppuja se on ruvennut työntämään oikein hyvällä vauhdilla. Ilahduttavasti kaikki hedelmät mollottavat yhä kiinni kasvissa, yksi hedelmä tosin on haljennut, mutta siitä hapannaama uskaltaa syyttää käsittämättömiä lämmönvaihteluita, joita lasiverannalla muutamassa tunnissa on tänä kevättalvena tullut. Välillä aurinko porottaa ja seuraavassa hetkessä sataa harmaalta taivaalta vettä tai puoli metriä lunta! Näiden hedelmien ilo on muuten vain ulkoinen. Ostokasvien hedelmiä ei pidä ihmisen suuhunsa tunkea, jos niissä ei erikseen mainita syömäkelpoisuuttaa. Kas ammattihapannaamat käyttävät vallan tuhteja myrkkyjä. Kotona kukinnan jälkeen tietää mitä on omalle kasville tullut suihkittua tai loroteltua. Siitäpä voi itse päätellä syömäkuntoisuuden.
’Cerza’ on aloittanut myös hyvän uuden lehtimassan kasvatuksen.
Rosmariini on säilynyt ennallaan. Vähän uutta kasvustoa on tullut, mutta ei mitään mainittavaa kasvupyrähdystä.
Lisäksi olen aloittanut mullanvaihdot vanhoihin kasveihin, näihin lisäsin myös orkideakaarnaa, sillä perinteisesti olen aina tykännyt vähän enemmän rakennetta omaavasta mullasta. Hyvin kukkivat nämäkin, mutta niin kukkivat myös omassa multaseoksessani kasvavat sitrukset. Vieressäni nököttää tosin pieni pica-limetti, joka myös pääsi kokeilussani mukaan joukkoon. Se on pahalla mielellä, sillä unohdin kuvata sen ulkomuodon tähän tekstiin. Lohdutan sitä kohta oikein leveillä kehuilla.
