Puhelin ilmoitti merkkiäänellä viestin tulleen. Olisiko se vihdoin se? No olihan se juuri se, Esbaun mikro-organismi lahjapaketti kasvien hoitoon oli saapunut. Olin jo valmiiksi miettinyt kaksi kylmää saanutta sitrustani, joilla halusin kokeilla tuotteiden vaikutusta. Onnistuin siis -24c pakkasella vahingossa palelluttamaan muutaman pikku puuni, mutta se on toinen tarina. Ilokseni kasvit eivät kuolleet, kasvupisteet ovat tuottaneet jo uutta vihreää näkyville.
Toinen, kirjolehtihapankvatti (Citrus microcarpa Bunge ’Variegata’), näyttää niistä erittäin heikolle ja saa tuekseen mikrobihoidon. Kirjavalehtisenä ja vähemmällä lehtivihreällä sen vahvistuminen on kaikkiaan epävarmempaa kuin kokovihreiden ystäviensä ja sen vahvistumisesta olen huolissani. Referenssinä saa toimia persianlimetti (Citrus x latifolia Tanaka), joka on jo hyvävoimaisen näköinen valmiiksi ja näin ollen tässä huikean tieteellisessä tutkimuksessani erinomaisen huono vertailukohde heikkoon ystäväänsä verrattuna. Oikeasti toivon saavani vahvistusta hapankvatilleni ja vaikka todellista vertailua ei voikaan näistä lähtökohdista tehdä, on mielenkiintoista nähdä miten kasvit kehittyvät suhteessa toisiinsa.
Mitä nämä mikro-organismi pullot ja purnukat ovat? Itselleni entuudestaan on tuttua Bokashi-kompostointi fermentoimalla eli hapattamalla ja siinä muodostuvan suotonesteen lannoitekäyttö. Nämä bioproffan viherkasvien hoitopaketin tuotteet sisältävät erilaisia fermentoimalla saatuja mikrobeja joiden tehtävä on parantaa maaperää, tukea kasvien kasvua ja vahvistaa niitä erilaisia stressitekijöitä vastaan. Pitkälti samoja mikrobeja, joita bokashinesteestä löytyy. Uskon, että biomaatalous ja ravinnon tuotanto fermentoinnin avulla on iso osa tulevaisuutta, kun joudumme siirtymään maapallon kantokyvyn vuoksi pitkälti kasvispainotteiseen ruokavalioon. Myös biojätteen käsittelyyn fermentointi on hyvä vaihtoehto. Maalaisjärjellä ajatellen, maaperän mikro-organismit vaikuttavat kasvien elinvoimaan. Uskon kyllä vahvasti, että tällainen luonnonmukainen tapa vahvistaa kasvien omia elintoimintoja, on järkevää ja tulevaisuuden tuotantoprosessien osa.
Innokkain sormin avasin kasvienhoitopakettini ja löysin sieltä neljä pulloa
Nämä mikro-organismit ovat käyttäjälle helpossa muodossa, lirautus ja lorautus pullosta taikanestettä, saa homman pelittämään, toivottavasti. Tutkailin ohjeita, joihin pääsette aina kyseisen tuotteen linkkiä painamalla, ja noitakeittiössä valmistelin tarvittavat liemet. Kasteluliuoksena Em-Active ja Terrafert Maa ohjeen mukaisena liuoksena. Lehdille suihkeena ohjeen mukaisesti EM-Active, Terrafert Lehti ja MK 5. Vaihdoin molemmille koekaniineilleni kasvualustan samanlaiseksi. Pohjana havu/rodomulta, lisänä orkideakaarna, ruukkusora ja nyt ripaus uutta Seramistani. Lisäksi varastolannoitukseksi Chicci Di Solea ja hyppysellinen kaupan kanankakkaa sekä magnesiumia ja rautaa, jotka ovat sitruksille välttämättömiä. Sitrukset vaativat happaman maaperän voidakseen käyttää ravintoaineet hyväkseen. Nyt käytettävien mikro-organismien pitäisi parantaa maapohjaa ja helpottaa ravintoaineiden imeytymistä. Ruukutkin laitoin samanlaiset ja tunsin itseni huippututkijaksi.
Kasteluliuosta tarjoilen hapankvatilleni kerran viikossa, kuten olen normaalistikin kastellut. Suihkautan mikrobiliuoksella myös sen vähän mitä lehdistä on ilmestynyt, samalla toki myös runko ja oksat kastuvat. Samalla aikavälillä kastelen myös persianlimettini, mutta pelkällä vedellä ja jätän suihkautukset pois. Olosuhteet kaveruksilla ovat samat, nököttävät vierekkäin samassa lämpötilassa ja samoissa valaistusolosuhteissa kuin parhaatkin koekaniinit.
Maaperän parantaminen mikrobiliuoksella on minusta luonnollista ja ymmärrettävää. Kasvit ottavat kuitenkin ensisijaisesti kaikki ravinteet juurillaan maaperästä. Tutkimusten mukaan hivenaineiden ja pääravinteiden puute voidaan korjata lyhytaikaisesti lehtilannoituksella ja se on suhteellisen tehokas tapa. Miten mikrobiliuoksen suihkuttaminen lehdille vaikuttaa? En löytänyt tutkimustulosta aiheesta, mutta esimerkiksi MK 5-liuos, joka sisältää bakteerien lisäksi hiivoja, melassia, etikkaa, valkosipulia ja chiliä, saa taatusti mahdolliset önniäiset harkitsemaan muutamaan kertaan muuttoa muualle, toivottavasti niiden perheenlisäys ainakin hidastuu.
Viikkoja on nyt kulunut ja tulosten julkistus on käsillä. Koekaniinit nököttivät kiltisti vierekkäin ja ottivat marisematta vastaan hoidon. Persianlimetti kyllä kurkisteli vihaisia katseita, kun ei saanut omaa suihkuaan, mutta verhoutui silti tyylikkääseen lehtiverhoon. Yllätyksekseni kirjavalehtinen verrokkinsa alkoi kasvattaa lehtimassaa ihan kohisten. Ensimmäiset kokonaan lehtivihreättömät lehdet se pudotti pois, mutta seuraava erä jäi paikalleen. Persianlimetistä jouduin poistamaan yhden suoraan sisäänpäin kasvavan oksan, muuten kasveihin ei ole tarvinnut saksilla koskea. Persianlimetti ilahduttaa myös jo kukillaan, hapankvatti säästelee vielä kukinnan aloitustaan. Jokunen uusi lehti on pudonnut kirjavasta kasvista, mutta se on niille tyypillistä.
Olen iloisesti yllättynyt kirjolehtihapankvatin nykyisestä ulkoasusta, persianlimetin kaunistumiseen luotin alusta lähtien. Ne eivät kumpikaan tietenkään ole yhtä suuria ja vahvoja kuin ennen paleltumista, sillä leikkasin niiden puutuneista oksista suurimman osan pois ja lyhensin jäljelle jääneet tapeiksi. Näin juuristo oli vahvempi suhteessa oksistoon ja voima riitti paremmin uuden biomassan kasvatukseen. Tietenkään en voi oikeasti sanoa mitään näiden hoitotuotteiden todellisesta merkityksestä kasvien elinvoiman palautuksessa, mutta tulos on parempi kuin odotin aiempien kokemusten pohjalta. Jatkan tulevaisuudessa säännöllisen epäsäännöllisesti näiden tuotteiden käyttöä ja nyt annan auringon hoitaa tehtävän loppuun. Sitruksissa kesäaurinko parantaa sen minkä talven kylmä ja keinovalo tuhoaa.
