Mannaryyni muuttaa maailmalle

Autotallissa alkoi olla ahdasta. Aiemmin olen kertonut mannaryynipuista, jotka jaettiin kahtia. Mannaryynipuut ovat siis ihan oikeasti mandariinin siemenestä kasvatettuja, mutta meillä ne ovat saaneet tämän rakkaudella annetun kutsumanimen. Jakamisen jälkeen puut olivat ottaneet hirmuisia kasvupyrähdyksiä ja toinen niistä joutui jo nöyränä taivuttamaan latvansa, sillä tilan korkeus ei enää riittänyt. Jouduin vakavasti pohtimaan kolmen vaihtoehdon väliltä. Ykkönen olisi järkevin, katkaista isompi mannaryyni taas matalammaksi ja jatkaa elämää kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kakkosvaihtoehto olisi minusta käytännöllinen, sahaisin autotallin kattoon reiän ja päästäisin mannaryynin välikaton läpi jatkamaan kasvuaan. Jotenkin herää kuitenkin epäilys, että autotallin rakentaja, joka siis asuu meillä, saattaisi hermostua asiasta. Hänellä ei aina arvot ole ihan kohdillaan. Kolmas vaihtoehto on ikävin ja tarkoittaa puusta luopumista ja sen siirtämistä isompiin tiloihin.

Näitä pohdiskelin ääneen ja sopivat korvat sattuivat kohdalle. Hyvinkäällä, ravintola Harlekiinissa olisi juuri mannaryynipuun kokoinen paikka auki. Asiaa piti oikein pohtia hetken aikaa ja sitten ajella paikalle kurkistamaan millainen tila olisi tarjolla. Uskon, että lemmikistä luopuminen on varmasti vaikeaa, sillä puusta luopuminenkin kirpaisee. Pakko kuitenkin myöntää, että mannaryynille olisi tarjolla täydellinen tila, jossa se saisi kasvaa korkeuttakin vielä muutaman metrin. Tuumasta toimeen ja pohtimaan puun muuttoa uuteen kotiin. Siirtäminen vaatii huolellista suunnittelua, että puska pääsee turvallisesti ja katkeamatta ilahduttamaan ravintolan asiakkaita.

Selvääkin selvempää on, ettei henkilöauto ole vaihtoehtona kuljetuksessa, tai sitten puskan pitäisi itse ajaa, sillä muita ei autoon saisi mahtumaan sen lisäksi. Toistaiseksi ajokortti kuitenkin Suomen lain mukaan myönnetään vain ihmisolioille, joten toinen ratkaisu on keksittävä. Onneksi ravintolalla on tarjolla myös astiavuokrausta ja kaiken kekkereiden valmistamiseen tarvittavan härpäkkeen kuljetusta asiakkaille. Siihen tarvitaan tietysti pakettiauto. Sään pitää toki olla lämmin, sillä pakettiauton takakontti on kylmä. Nyt siis tuijottamaan säätiedotuksia ja odottamaan sopivaa hetkeä.

Vihdoin sää luvattiin aurinkoiseksi ja lämpötila jopa +15c, se kyllä riittää puun siirtämiselle. Aamulla aikaisin muiden nukkuessa aloitin siirto-operaation valmistelun. Puu piti saada autotallin etuosaan isoille oville ja matkalla oli monenlaisia esteitä. Onneksi se oli laitettu kaukaa viisaasti rullakon päälle. Pieni matka kerrallaan mannaryyni alkoi siirtyä kohti ulko-ovia. Henkisesti olin varautunut mitä moninaisimpiin katastrofeihin, mutta ilman mitään suurempaa vahinkoa pääsimme puun kanssa lopulta perille. Yksi pudonnut ruuvilaatikko, josta levisi noin miljoona pientä ruuvia ja prikkaa, oli vain tuomassa väriä kuljetukseen.

 

Mannaryynipuu ei mahtunut pakettiautoon pystyyn. Pohdinnan jälkeen ruukku laitettiin suureen säkkiin ja puu nostettiin kyljelleen auton kyytiin. Liinoilla kyytiläinen tuettiin huolellisesti auton kattoon ja kylkiin ja matka pääsi alkamaan. Asumme maalla ja tie on melko kuoppainen. Ruukku oli kaikesta tukemisesta huolimatta pyörähtänyt heti ensimmäisessä kuopassa ja yksi oksa katkesi. Matka jatkui silti kohti määränpäätä.

Kaupungissa kulkija nostettiin ulos autosta yksi kantoi latvaosan ja kaksi kantoi ruukkua. Sisällä vauriot todettiin vähäisiksi, latva oli osittain ilman lehtiä ja yksi katkennut oksa, ei siis mitään vakavaa! Puu sovitettiin paikalleen ja todettiin ehdoton lisävalon tarve.

Onneksi yksi kantajista sattui olemaan sähköpuolen ammattilainen ja näppärästi mannaryyni sai rakennustyömaalle tarkoitetun led-valon piristämään kasvuaan. Tilan korkeus sai kotona niin isolta puulta näyttäneen mannaryynin näyttämään huomattavasti pienemmälle. Siinäpä sen on hyvä kasvaa korkeutta ja komistua entisestään.

Katkennut oksa laitettiin juurrutusprojektiksi, jospa siitä vielä kasvi kehkeytyy. Homman jälkeen taputimme itseämme tyytyväisinä olalle, tämä siirto-operaatio sujui yllättävän helposti.

Jos satut kulkemaan Hyvinkäällä ja vatsasi kurnii nälästä tai mielesi tekee kahvikupposta, poikkea Harlekiinissa ja kerro mannaryynille terveisiä kotiväeltä. Meillä elämä jatkuu sen kaksospuun kanssa. Jäljelle jäänyt mannaryyni saa kasvaa ja kukoistaa, mutta siitä ei luovuta. Tarvittaessa sakset muotoilevat sen pienemmäksi tai sitten tehdään kattoon reikä. Yksi mannaryynipuu pitää talossa kuitenkin aina olla!

https://www.blogit.fi/ihanaisen-sitruunainen-arki/seuraa