Sitrusten leikkaaminen

Hapannaama pyörähti ulkona leikkaamassa omppupuita. Samalla tuli mieleen, pitäisikö leikata sitruksiakin. Niin mukavaa kuin se puuhana olisikin, sitruspuiden leikkaaminen ei useinkaan ole välttämätöntä. Muiden hienojen ominaisuuksiensa lisäksi sitrukset kasvavat ruukussa usein luontaisesti kauniin muotoisiksi.

Toki voimakaskasvuiset lajikkeet joutuvat välillä saksien alle, sillä katon tullessa vastaan ei ainakaan hapannaaman puoliso ole antanut lupaa tehdä reikää kattoon. Omituinen juttu sinänsä, sillä pieni reikä katossa on vähäinen ongelma kauniin sitruspuun kasvun turvaamiseksi. 

Tänä keväänä mannaryyni päätyy saksittavaksi, kunhan sää lämpenee niin, että se pääsee ulos ja hapannaama pääsee kunnolla kiertämään sen ympäri tikkaiden kanssa

Aiemmassa blogissani täällä olen toki kertonut, että on olemassa myös säleikköpuita, jotka vaativat jatkuvaa ja säännöllistä leikkaamista. Niissä versot leikataan jättäen uutta kasvua 2-3 lehteä, jolloin saadaan sato kehittymään säleikköön sidottuihin tukeviin oksiin. Oksisto pidetään ilmavana ja säleikön sisällä olevat oksat leikataan niin, että kaikki kasvusto saa esteettömästi valoa. 

Sileäkuorisitruuna kasvaa säleikössä hallitussa muodossa

Mikäli sitrus tarvitsee leikkausta, se on hyvä tehdä alkukeväällä, ennen kiihkeän kasvun alkua. Luonnollisesti kuolleet oksat leikataan tällöin aina pois ja hapannaama käyttää kyllä saksihoitoa myös silloin, jos nuoreen ja pehmeään kasvustoon pääsee iskemään örkit. Esimerkiksi vihannespunkit ja kirvat saattavat keväällä iskeä mehukkaisiin uusiin lehtiin. Silloin kuuluu niks ja naks, kun sakset poistavat ongelman ilman myrkkyjä. Siihen päälle hyvä suihkutus vedellä ja ongelma vähenee heti huomattavasti. 

Leikkaamisessa puhtaus on puoli ruokaa. Taudit ja ei toivotut asukkaat leviävät likaisten työvälineiden välityksellä herkästi, joten huolellinen puhdistus on tärkeää muistaa. Runkopuissa leikkausta vaativat ymppäyskohdan alapuolelle kasvavat villiversot. Niiden voi antaa kasvaa vähän isommiksi ja napsia sitten pistokkaiksi, johon löydät ohjeen täältä. 

Dubrovnikissa ei ymppäyskohdan alapuolelle päässyt kasvamaan versoja. Monet puut oli ympätty noin 15-20 cm korkeudesta

Oksat jotka kasvavat vaakasuoraan kohti keskustaa, olisi hyvä poistaa. Samoin sellaiset oksat, jotka hankaavat toisiaan, vaativat käsittelyä. Jos puu halutaan pitää pienenä, voimakas kasvu voidaan typistää 2-3 lehteen. Kesän aikana sitrukset kasvavat voimakkaasti ja saattavat vaatia leikkausta ennen syksyn sisään siirtoa. Jos leikatussa versossa on jo osittain puutunut verso, todellinen hapannaama tekee siitä pistokkaan, vaikkei tosiaankaan tarvitse enempää sitruksia. Se on vähän sama juttu kuin se todellisen prinsessan patjan alla nököttävä herne, oikeasti ei halua välittää, mutta kun sille ei voi mitään…

Perusrungon versosta voi kasvattaa uuden kasvin

Leikkaamisessa kannattaa muistaa, että saatetaan menettää osa kukinnoista ja sitä myötä luonnollisesti myös sato vähenee. Lehtimassa saattaa puolestaan lisääntyä leikkaamisen myötä. Saksiessa on hyvä myös huomioida puuhun jäävä haava, eipä ole sitruksesta mukavaa, jos vesi jää seisomaan leikkauskohtaan ja siihen iskee home tai pahimmassa tapauksessa sienitauti. Leikatessa kannattaa myös huomioida, että jäljelle jäävän päätysilmun suunta osoittaa sinne, mihin uusi oksa tulee kasvamaan. Toki siis suotavaa olisi saada se suuntautumaan mieluummin ulospäin, kuin keskelle kasvia.

Hapannaaman keväisellä Kroatian matkalla kävellessä katse kiinnittyi voimakkaisiin leikkauksiin, joita nuoriin puihin oli tehty. Toki nämä puut kasvoivat maaperässä eivätkä ruukussa. Muotoilua tehtiin samalla menetelmällä kuin meillä omenoiden kanssa. Vanha ohje omenapuille on keskeltä avoin, matala latvus ja karvalakin voi heittää oksiston läpi. Hyvin näytti sitruspuut kestävän, vaikka hapannaama kauhulla etsi merkkejä oksalahosta ja sienitaudeista. Todistettavasti ne siis sietävät tiukkaakin leikkausta.

Toki yksi lahovikainen ja sienitautinenkin löytyi, mutta sen leikkaus ei ollutkaan ammattimaisesti tehty. Leikatessa on ehdottoman tärkeää leikata suoraan rungosta poistettavat oksat jättämättä tappia, jolloin oksakauluksen kallus-solukko pääsee korjaamaan leikkaushaavan. Ruukkupuussa oksia voi lyhentää huolettomasti, ainoastaan rungosta tehtävät poistot vaativat tämän huomion. 

Isot puut laahaavat kattoa talvitiloissa ja muuttuvat huonon näköisiksi. Uusi orangerie on luvattu hapannaamalle, mutta silti pitää isoja saksia. Ei kuulemma ole tulossa kerrostaloa

Mitä tästä tekstistä nyt sitten pitäisi ajatella? Leikkaa sitrustasi, jos koet sen tarpeelliseksi. Huomioi leikatessasi kasvusuunnat, puhtaus ja valmistaudu siihen, että sitrus saattaa kaikesta pohdinnastasi huolimatta kasvaa leikkauksen jälkeen takaisin samanlaiseksi kuin se oli leikkausta aloittaessasi. Niillä nimittäin on kaikesta varmistelusta ja suunnitelmista huolimatta oma tahto.

Rangpurinlimetti kasvaa luontaisesti ruukussakin kauniiksi, toki siitä tulee herkästi hankalasti käsiteltävä iso puu

Kirjoittanut RA

Hapannaamainen sitrusharrastaja eteläisestä Hämeestä

2 kommenttia

  1. Laittelen kukkaruukkuihin usein appelsiinin, sitruunan ja greipin siemeniä. Joitain alkuja on kasvanut, mutta ongelmana on, että en koskaan merkitse, mitä kasvaa missäkin. Yritin tunnistaa niitä kirjastosta lainaamani kirjan opeilla, mutta ei siitä mitään tullut.

    1. Jepsis, siementaimien tunnistaminen on toivoton homma. Kaikki sitruksethan eivät ole puhdasperintäisiä, joten pikkusitrukset voivat olla monenlaisia risteytyksiäkin. Mutta lajilla ei liene väliä, kun iloitsee kasvun ihmeestä ja kauniista kasvista.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *